TAHITI 02/2016

Vuoden 2016 toiseen TAHITIn numeroon sisältyy kaksi tieteellistä artikkelia. Marko Homeen artikkelissa Abstraktin ekspressionismin syntysijoilla – Eino Ruutsalo New Yorkissa 1949–1952 tarkastellaan taiteilija Eino Ruutsalon Yhdysvalloissa viettämiä vuosia. Ritva Talman valaisee artikkelissaan Tieteen ja taiteen rajamailla – Alexander von Nordmannin tieteelliset kuvat eläintieteilijä Alexander von Nordmannin (1803–1866) vähän huomiota saanutta sivu-uraa tieteen kuvittajana. Elina Räsänen kertaa TAHITIn pääkirjoituksessaan lehden vaiheita ja pohtii taidehistorian alan julkaisemisen tilaa Suomessa.

Kentältä ja arkistosta -osiossa liikutaan Boschista Firenzeen. Minna Tuomisen näyttelyarviossa tutustutaan Noordbrabantin museossa 13.2.–8.5.2016 järjestettyyn mittavaan Hieronymus Boschin tuotantoa esitelleeseen näyttelyyn. Lauri Ockenström paneutuu Firenzen Palazzo Strozzissa vuodenvaihteessa 1955–1956 järjestetyn, arkkitehti Alvar Aallon elämäntyötä esitelleen näyttelyn värikkäisiin vaiheisiin.

Väitöksissä julkaistaan Asta Suttonin lektio ja Juhana Lahden arvio Susanna Santalan väitöskirjasta Laboratory for a New Architecture: The Airport Terminal, Eero Saarinen and the Historiography of Modern Architecture (2015). Kirja-arvioissa julkaistaan Riikka Stewenin arvio Ville Lukkarisen kirjasta Piirtäjän maisema: Paikan kokeminen piirtämällä (2015).

Numeron kolumnistina toimii tällä kertaa FT, amanuenssi Susanna Aaltonen, joka kertoo työntekijän äänellä yhteistoimintaneuvottelujen kanssa painivasta Helsingin yliopistosta ja pienen oppiaineen asemasta isossa pyörässä.