TAHITI 01/2013

TAHITI – Taidehistoria tieteenä -verkkolehden vuoden 2013 ensimmäisen numeron tieteellisenä artikkelina julkaistaan Anna-Kaisa Rastenbergerin ”…Me nuoret edustettiin mahdollisuutta näyttää, että täältä pesee…Sukupolvien tekeminen suomalaisessa valokuvataidekoulutuksessa 1990-luvun alussa.

Kentältä ja arkistosta -osiossa julkaistaan Tutta Palinin laatima muistokirjoitus professori Aimo Reitalasta, joka oli yksi Taidehistorian seuran perustajajäsenistä ja seuran ensimmäinen puheenjohtaja. Samassa osiossa Fred Andersson esittelee tutkimusprojektia Konstkritiken och det nationella i Finland och Sverige 1950 – 2000 ja Helena Lonkila ja Johanna Miettinen keskustelevat Syvällä sydänmaassa – Yrjö Blomstedtin ja Victor Sucksdorffin Kainuu -näyttelysta.

Väitöslektioita julkaistaan kolme: Turun yliopistossa taidehistoriasta väitelleen Johanna Ruohosen lektio Kuvassa uusi yhteiskunta: Julkisen taiteen politiikka sotienjälkeisessä Suomessa, Jyväskylän yliopistossa nykykulttuurin tutkimuksesta väitelleen Mari Pienimäen lektio Valokuvien kriittinen tulkitseminen medialukutaitona ja lajityypittely sen kehittäjänä sekä Kuvataideakatemiassa väitelleen Petri Kaverman lektio Tyhjä piha – Häiriö ja hiljaisuus [nyky]taiteessa. Lektioiden lisäksi väitökset -osiossa on Elisa Heinämäen arvio Roni Grénin väitöskirjasta Georges Bataille, historia ja taide ja Tuija Hautala-Hirviojan arvio Jari Martikaisen väitöskirjasta Käsitettävä taidehistoria. Kuvalähtöinen malli taidehistorian opetukseen kuvallisen ilmaisun ammatillisessa perustutkinnossa.

Hanna Pirisen kirja-arvio valottaa Ruotsin keskiajan taiteen tunnetuimmasta mestarinimestä, Albertus Pictorista tehtyä tutkimusta. Riitta Nikula kirjoittaa kolumnissaan Saksaan sotien jälkeen rakennetuista suomalaistaloalueista.