Jännittävää salapoliisityötä Arkkitehtuurimuseon arkistossa – Tapaus Unioninkadun ja Aleksanterinkadun kulmatalo

Kuva 1. Nordean lahjoituksen mukana tullut empiretalon Unioninkadun puoleinen julkisivu. Rakennus on nimetty ”Schiefnerska gårdeniksi”. Piirustusta ei ole signeerattu. Originaali MFA.

Nordea Pankki Oyj lahjoitti Suomen arkkitehtuurimuseolle syyskuussa 2013 usean sadan piirustuksen kokonaisuuden, joka oli siirtynyt pankin omistukseen sen vuosien varrella hankkimien kiinteistöjen mukana. Lahjoitus täydensi museon jo 2008 pankilta saamaa 53:n piirustuksen lahjoitusta.

Kun piirustuksia ryhdyttiin käymään läpi, kiinnittyi arkiston henkilökunnan huomio vanhalta näyttävään piirustussarjaan. Selvästi 1800-luvulle ajoittuvat piirustukset esittävät Senaatin torin laidalle, Unioninkadun ja Aleksanterinkadun kulmaan rakennettua empiretaloa. Piirustukset ovat päiväämättömät ja signeeraamattomat. Koska heräsi epäilys, että ne voisivat olla C.L. Engelin tekemät, päätimme selvittää suunnitelman alkuperän.

Lahjoituksena saatujen piirustusten lähilukua

Kuva 2. Nordean lahjoituksen mukana tullut empiretalon Aleksanterinkadun puoleinen julkisivu. Rakennuksen kulmaan on lyijykynällä hahmoteltu tornia. Piirustusta ei ole signeerattu. Originaali MFA.

 

Kuva 3. Gesellius, Lindgren, Saarisen toimiston tekemä Pohjoismaiden Osakepankin julkisivupiirustus vuodelta 1903. Rakennuksessa on tässä vaiheessa vielä keskustorni ja vieressä olevan Schiefnerin talon julkisivua on muutettu. Originaali Nordean pankkimuseo.

Nordean kokoelmasta löytyi yhteensä kahdeksan piirustusta kohteesta. Neljä pohjapiirustusta ja neljä julkisivua, jotka on tehty vesiväreillä paksulle paperille. Pohjapiirustukset on liimattu kankaalle yhteen niin, että ne voi taittaa A4 –kokoiseksi haitariksi. Julkisivujen taustalla on samaa kangasta, mutta kaksi niistä on myöhemmin leikattu irti ja kehystetty. Ne ovat selvästikin olleet samalla tavalla liimatut neljän sarjaksi kuin pohjatkin, koska kaksi pihajulkisivua ovat edelleen kiinni toisissaan.

Kuva 4. Gesellius, Lindgren, Saarinen: Pohjoismaiden Osakepankki 1904. Kuvassa oikealla Schiefnerin talo sen näköisenä kuin se oli 1900-alussa. Ikkunat on jo tässä vaiheessa muutettu t-puitteisiksi. Kuva: Nils Wasastjerna, MFA.

Unioninkadun puoleiseen julkisivuun on kirjoitettu ”Ritning till Schiefnerska gården i Helsingfors”. (Kuva 1.) Otsikon kirjoitustyyli poikkeaa piirustuksen muusta tekstistä, joka on vanhemman näköistä. Tämä huomio sai arkiston henkilökunnan epäilemään, olisiko otsikko tehty piirustukseen myöhemmin. Kauppias Ignatz Schiefner oli Helsingin kaupunginarkistossa olevan tonttikortin mukaan ostanut talon A.A. Thesleffiltä vuonna 1852. Oliko mahdollista, että hän olisi halunnut oman nimensä vanhempiin, aiemmin tehtyihin piirustuksiin?

Aleksanterinkadun puoleiseen julkisivuun on myöhemmin luonnosteltu lyijykynällä kulmatorni. (Kuva 2.) Se muistuttaa selvästi arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren, Saarisen viereiselle tontille piirtämän Pohjoismaiden

Osakepankin tornia. (Kuva 3.) Rakennuksen suunnittelu aloitettiin 1903. Pohjoismaiden Osakepankki oli ostanut kulmarakennuksen Schiefnerin kuolinpesältä 1881. Vanhaa rakennusta ei kuitenkaan haluttu purkaa ja se näkyykin 1900-luvun alussa osakepankista otetuissa kuvissa. (Kuva 4.)

Armas Lindgrenin luonnoskirjoista löytyy piirustuksia, joissa torni on sijoitettu Senaatintorin puoleiseen kulmaan. Vaikuttaa siltä, että Lindgren on jostain syystä saanut vanhemmat piirustukset käyttöönsä suunnitellessaan uutta rakennusta.

Kuva 5. 1900-luvun alussa otettu kuva Unioninkadun ja Aleksanterinkadun kulmatalosta. Ikkunat on vaihdettu t-mallisiksi. Kuva: MFA.

Kolmikon arkkitehtitoimistossa heinäkuussa 1903 tehdyssä Unioninkadun puoleisessa julkisivupiirustuksessa on vielä torniaihe ja viereisen talon julkisivua on yhdenmukaistettu pankin julkisivun kanssa. Kulmatalon ikkunat on piirretty pieniruutuisiksi (ne on valokuvista päätellen 1800-luvun lopussa muutettu T-puitteisiksi), pääsisäänkäynti on saanut jugendasun ja rakennuksen kulmaa on korostettu torniaiheella. Näitä muutoksia ei tehty. (Kuva 5.)

 

 

 

 

Kaupunginarkistossa olevat piirustukset vuodelta 1831

Kun rakennuksen alkuperää ryhdyttiin perusteellisesti penkomaan, löytyi museon kuva-arkistosta kortti, jolle oli liimattu vuonna 1831 tehty piirustus talosta. Sen oli allekirjoituksellaan vahvistanut C.L. Engel sekä intendentin konttorissa työskennellyt Anton Wilhelm Arppe. Alkuperäinen piirustus, josta on tehty A4-kokoinen kopio museolle, kuuluu Helsingin kaupunginarkiston kokoelmiin. (Kuva 6.)

Kuva 6. C.L. Engelin ja A.W. Arppen vahvistama Unioninkadun puoleinen julkisivupiirustus vuodelta 1831. Originaali Helsingin kaupunginarkisto.

 

Vuonna 1831 vahvistetussa piirustuksessa oleva rakennus on selvästi sama kuin Schiefnerska gården. Kaupunginarkistosta löytyi myös Aleksanterinkadun puoleinen julkisivu (tosin siihen on virheellisesti kirjoitettu Fredsgatan). (Kuva 7.) Molemmat julkisivut on rustikoitu kokonaisuudessaan. F. Tengströmin Senaatintorista 1837–1838 tekemässä kivipiirroksessa rakennus on paikallaan, mutta sen julkisivut on kuvattu sileiksi. (Kuva 8.) Tosin kuva on tehty niin kaukaa, ettei Tengström välttämättä katsonut tarpeelliseksi piirtää rustikointia. Venäläisen W. Swertschkoffin viisi vuotta myöhemmin Senaatintorin etelälaidasta tekemässä piirroksessa rakennuksen julkisivut ovat kuitenkin selvästi sileäksi rapatut. (Kuva 9.)

Kuva 7. C.L. Engelin ja A.W. Arppen vahvistama Aleksanterinkadun puoleinen julkisivupiirustus vuodelta 1831. Piirustukseen on virheellisesti merkitty ”Fredsgatan.” Originaali Helsingin kaupunginarkisto.

 

Kaupunginarkistosta löytyneet piirustukset ja museon arkistossa olevat kivipiirrosten kopiot herättivät kolme kysymystä: Oliko rakennus toteutettu 1831 vahvistettujen piirustusten mukaisesti? Oliko se rapattu sileäksi vuosien 1831–1843 välillä? Oliko rakennus Engelin itsensä piirtämä vai oliko piirustukset laatinut A.W. Arppe?

Talon rakennuttaja selviää

Kuva 8. F. Tengströmin kivipainossa tehty litografia Senaatintorista vuodelta1837 – 1838. Todennäköisesti Frans Oskar Liewendalin tekemä. Originaali Helsingin kaupunginmuseo.

Tässä vaiheessa museon kirjastonhoitaja Suvi Juvonen ryhtyi jäljittämään talon rakennuttajaa. Talojen omistajat ja tonttien myyntitapahtumien ajankohdat selvisivät Helsingin kaupunginarkiston tonttikorteista. Niistä kävi ilmi, että kauppias Peter Johan Leisten (merkitty tontin omistajaksi jo 1817 tonttikartassa) oli myynyt tontin valtioneuvos Gustaf Ladaulle 26.4.1830 7000 ruplalla. Kun Ladau kuoli, myytiin talo A.A. Thesleffille 6.4. 1835 68 800 ruplalla. Hinnan huomattava nousu selittyy sillä, että tontille oli pystytetty rakennus. Näin selvisi, että Senaatintorin laidalla sijainneen empiretalon oli rakennuttanut Gustaf Ladau.

Seuraavaksi Suvi selvitti kirjallisista lähteistä rakennuttajan taustan. Byggnadsordning för Helsingfors -julkaisusta vuodelta 1826 löytyi rakennusjärjestyksen hyväksyneiden Senaatin jäsenten nimet. Heidän joukossaan oli Gustaf Ladau. Suomen kansallisbibliografiasta kävi ilmi, että Ladau oli senaattori, postitirehtööri ja valtioneuvos, jolle oli annettu tehtävä järjestää Suomen postilaitos. Ladau ei ollut mitenkään pidetty mies, sillä postilaitos harjoitti tuolloin sensuuria ja postilähetysten tarkistusta. Kuultuaan Ladaun kuolemasta elokuussa 1833 Zachris Topelius kirjoitti päiväkirjaansa:

Vihdoinkin paholainen nappasi itselleen hyvän paistin.

Kuva 9. Wladimir Swertschkoff: Näkymä Nikolainkirkon tornista 1843.Litografia. Originaali Helsingin kaupunginmuseo.

Senaatintorin laidalla olleen tontin lisäksi Ladau omisti Hämeenkylän kartanon vuosina 1820–1833.[1] Google-haulla löytyi Helsingin pitäjä -vuosikirjasta 1974–1975 Kalevi Alarton artikkeli Hämeenkylän kartanosta.[2] Artikkelin mukaan valtioneuvos Ladau halusi paikan vastaavan arvoaan ja asemaansa ja kutsui C.L. Engelin suunnittelemaan kartanon rakennukset. Suunnitelmasta toteutui kuitenkin vain kaksi siipirakennusta. Engelin elämäntyötä käsittelevässä kirjassa tutkija Irma Lounatvuori kuitenkin toteaa, että Hämeenkylän kartanon suunnittelija on selvittämättä.[3] Ei siis ole varmaa, olivatko rakennukset Engelin käsialaa. Mikäli Unioninkadun varrelle rakennettu talo oli hänen piirtämänsä vahvistaisi se oletusta, että Ladau oli ollut häneen yhteydessä myös Hämeenkylän kartanon rakennuksista, koska nämä kaksi hanketta osuvat täsmälleen samoille vuosille.

Rakennettiinko talo museolle lahjoitettujen piirustusten mukaan vai ovatko ne muutospiirustuksia?

Kuva 10. E. Hoffersin kuva Nikolainkirkon tornista 1866. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

Sekä museolle lahjoitettuja piirustuksia että 1831 tehtyjä piirustuksia tutkimalla ei selvinnyt kumpi suunnitelma oli varhaisempi ja kumman mukaan rakennus alunperin toteutettiin.

Helsingin kaupunginmuseon arkistossa on E. Hoffersin Suurkirkon tornista vuonna 1866 ottama kuva, jossa rakennus näkyy selvästi. (Kuva 10.) Ulkoasu vastaa täydellisesti museolle lahjoitettuja julkisivupiirustuksia. Ikkunoiden puitejako on sama. Ensimmäisen kerroksen ikkunoita on levennetty näyteikkunoiksi, toisessa kerroksessa on 8-ruutuiset ikkunat ja kolmannessa 6-ruutuiset. Pääsisäänkäynti vastaa myös täsmälleen piirustusta.

Tutkimuksen perustella todettiin, että mikäli piirustukset ovat myöhemmältä ajalta kuin 1830-luvulta, esittävät ne Schiefnerin tilaamaa muutossuunnitelmaa, joka toteutettiin mitä todennäköisimmin vuonna 1852 hänen ostettuaan talon.

Asiantuntija-apua ja lopullinen tulkinta

Kuva 11. C.L. Engel: Helsingin yliopiston päärakennus 1828-32. Valokuvannut Heinrich Iffland oletettavasti 1930-luvun lopulla. Kuva: MFA.

Koska museon henkilökunta ei päässyt tutkimuksissaan enää eteenpäin, päätettiin kutsua Museovirastossa työskentelevä erikoistutkija Jarkko Sinisalo katsomaan piirustuksia. Hän on tutkinut Engelin tuotantoa vuosia ja kirjoittanut aiheesta useita artikkeleita.

Tutkittuaan piirustuksia hän totesi, että ne eivät ole Engelin käsialaa, vaan selvästi myöhemmältä ajalta. Engel ei Sinisalon mukaan koskaan piirtänyt ikkunoita niin pikkutarkasti kuin museolle lahjoitetuissa piirustuksissa on tehty, vaan jätti ikkuna-aukot yleensä mustiksi. Lisäksi hän totesi, että alakerran neliruutuiset ikkunat eivät näytä kuuluvan 1830-luvullle. Kaupunginarkiston tonttikortista selvisi, että Schiefner oli kauppias, mikä selittää sen, että ensimmäisen kerroksen ikkunat on muutettu näyteikkunoiksi. Sinisalon mukaan teksti ”Ritning till Schiefnerska gården i Helsingfors” ei ollut myöhemmin lisätty, vaan ollut piirustuksessa alunperin. Hänen mielestään oli todennäköistä, että piirustukset on tehnyt joku intendentin konttorissa 1850-luvulla töissä ollut henkilö.

Vuoden 1831 piirustuksista keskusteltaessa todettiin, että suunnitelma on hyvinkin voinut toteutua ja että Engel on saattanut tehdä piirustukset tai ainakin hän seurasi tarkasti rakennuksen suunnittelua. Tämä siitä syystä, että Helsingin yliopiston päärakennus oli samoihin aikoihin työn alla. (Kuva 11.) On mahdollista, että hän halusi yhtenäisyyden vuoksi käyttää rustikointia myös viereisessä rakennuksessa.

Kuva 12. C.L. Engel: Alustava suunnitelma Helsingin yliopiston päärakennukseksi, piirustus vuodelta 1827. Originaali Kansallisarkisto. Valokuva piirustuksesta MFA.

 

Vuoden 1831 julkisivupiirustukset muistuttavat selvästi Engelin ensimmäisiä luonnoksia yliopiston päärakennuksen julkisivuiksi vuodelta 1828. (Kuva 12.) Sinisalon mielestä oli kuitenkin poikkeuksellista, että intendentin konttorissa laadittiin yksityistalon piirustukset. Hän ei uskonut kuitenkaan, että Arppe olisi ne tehnyt. Selityksenä intendentin konttorin osallisuuteen saattoi olla talon omistajan Ladaun korkea asema.

Tutkimuksen lopputulos

Kuva 13. Senaatintori. Kuvan oikeassa laidassa näkyy Schiefnerin talon paikalle 1936 rakennettu pankki. Valokuvannut Heinrich Iffland oletettavasti 1930-luvun lopulla. Kuva: MFA.

Mielenkiintoisen salapoliisityön tulos on edellä esiteltyjen lähteiden perusteella seuraava:

1. Valtioneuvos Ladau tilasi Unioninkadun ja Aleksanterinkadun kulmaan rakennettavan empiretalon piirustukset mitä todennäköisimmin C.L. Engeliltä 1831. Ei ole varmaa laatiko hän ne omakätisesti vai joku muu intendentin konttorissa. Todennäköistä on, että Engel oli mukana suunnittelussa, koska rakennuksen paikka Senaatintorin kulmassa oli niin tärkeä.

2. Jäi epäselväksi, toteutettiinko rakennus 1831 piirustusten mukaisesti rustikoiduin julkisivuin.

3. Ei saatu selville koska rakennuksen julkisivut rapattiin sileiksi, mikäli ne alunperin olivat rustikoidut. Joko ne rapattiin 1850-luvun muutostöiden yhteydessä tai sitten aikaisemmin. Varhaisempaa ajankohtaa puoltaa W. Swertschkoffin vuonna 1843 Senaatintorista tekemä piirustus, jossa rakennus on kuvattu sileäksi rapatuin seinin ja 6-ruutuisin ikkunoin.

4. Arkkitehtuurimuseolle lahjoitetut kahdeksan piirustusta todettiin kauppias Schiefnerin tilaamiksi muutospiirustuksiksi, joiden mukaan rakennus muutettiin 1850-luvulla. Piirustusten tekijä ei selvinnyt.

5. Museolle lahjoitetut piirustukset olivat mitä suurimmalla todennäköisyydellä arkkitehtikolmikon Gesellius, Lindgren, Saarinen käytössä kun he suunnittelivat viereiselle tontille Pohjoismaiden Osakepankin rakennusta 1903.

6. Yli 100-vuotias empirerakennus purettiin 1936 valmistuneen Pohjoismaiden Yhdyspankin pääkonttorin tieltä. (Kuva 13.)

 

Elina Standertskjöld (fil.lis) toimii Suomen arkkitehtuurimuseon arkistonhoitajana. Hän on julkaissut useita artikkeleita suomalaisesta 1920-ja 1930-lukujen arkkitehtuurista sekä Alvar Aallon tuotannosta. Kirjoittanut kolmiosaisen kirjasarjan “Arkkitehtuurimme vuosikymmenet” 1900–1980, monografian P.E. Blomstedtista sekä kirjan “The Dream of the New World – American Influence on Finnish Architecture from the Turn of  20th Century to the Second Wolrd War”. Osallistunut useiden näyttelyiden ja näyttelyluetteloiden tekoon.


Viitteet:


[1] Nikander, Gabriel Nikander, Jutikkala, Eino 1939. Säterier och storgårdar i Finland I.  Helsingfors, s. 417.

[3] Lilius, Henrik, Kunnas, Veikko 1990 (toim.). Carl Ludvig Engel 1778–1840, Helsinki: Helsingin juhlaviikot, s. 426.

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>