TAHITI 02/2014

Kesäkuun TAHITI on monipuolinen taidehistorian lukupaketti. Numeroon sisältyy kaksi tieteellistä artikkelia: Fred Andersson jatkaa artikkelissaan Att iscensätta det gemensamma. Representation, modalitet och komposition i Nordens arbetarkonst omkring 1950 aiemmin aloittamaansa pohjoismaisen työläistaiteen tarkastelua. Johanna Frigård luotaa artikkelissaan Autochrome-kuumeen epikriisi varhaisen värivalokuvauksen vaiheita Suomessa. Linda Leskinen pohtii pääkirjoituksessaan kulttuuriympäristön venyvää käsitettä helmikuussa 2015 järjestettävän Tahiti6-konferenssin alla.

Kentältä ja arkistosta -osiossa Hanna Pirinen kertoo monitieteistä taideteostutkimusta tarjoavasta RECENART – Research Center for Art -hankkeesta Jyväskylän yliopistossa. Tuulahduksen ulkomailta tuovat Suomen Rooman-instituutin tieteellisestä kurssista kirjoittava Markus Lähteenmäki sekä Berliinin Pictoplasma -festivaalista raportoiva Heidi Kosonen. Väitökset -osiossa lektionsa julkaisevat Marja-Terttu Kivirinta ja Anna-Maria Wiljanen.

Kirja-arvosteluissa Timo Tuomi arvioi Renja Suominen-Kokkosen juhlakirjan Identiteettejä (Taidehistoriallisia tutkimuksia 45), ja Hanna-Reetta Schreck puolestaan arvioi julkaisun The Challenges of Biographical Research in Art History Today (Taidehistoriallisia tutkimuksia 46). TAHITIn kolumnistina jatkaa Leena-Maija Rossi, joka pohtii tällä kertaa taidekritiikin tilaa sähköisen median puristuksissa.