Taidehistoriaa Suomen Rooman-instituutissa Villa Lantessa

Kuva 1: Näkymä kurssilaisen huoneen ikkunasta eräänä keväisenä iltana. Kuva: Markus Lähteenmäki 2014.

 

Vietin kevään 2014 Roomassa Suomen Rooman-instituutin järjestämällä niin kutsutulla tieteellisellä kurssilla. Vuonna 1954 perustettu Suomen Rooman-instituutti on vanhin, merkittävin ja tunnetuin Suomen ulkomailla toimivista instituuteista. Giulio Romanon suunnittelemassa 1520-luvulla valmistuneessa renessanssi-huvilassa Villa Lante al Gianicolossa toimiva instituutti on tieteellinen instituutti ja yksi sen tutkimusaloista on taidehistoria. Vaikka instituutin tieteellinen maine pohjaakin pitkälti sen piirissä tehtyyn antiikintutkimukseen, ovat taidehistoria tieteenalana ja taidehistorioitsijat olleet mukana sen toiminnassa sen perustamisvaiheista asti.

Suomen Rooman-instituutissa säännöllisen epäsäännöllisesti järjestettävät tieteelliset kurssit ovat sinällään jo jonkinlainen instituutio, ja yhdessä muun kurssitoiminnan kanssa ne ovat instituutin alkuvaiheista asti muodostaneet tärkeän osan koko instituutin toiminnasta. Villa Lantessa järjestetään instituutin omien ydintoimialojen, antiikin- ja keskiajan historian, taidehistorian, klassillisen filologian ja arkeologian, opiskelijoille niin kutsuttuja johdanto- ja tieteellisiä kursseja. Näiden lisäksi instituutti järjestää itse niin kutsuttuja opettajakursseja opettajille sekä arkkitehtikursseja arkkitehtiopiskelijoille. Kuukauden kestävälle syksyisin järjestettävälle johdantokurssille ja kolmikuukautiselle keväisin järjestettävälle tieteelliselle kurssille pääsee kullekin vuosittain seitsemän opiskelijaa instituutin ydintutkimusaloilta. Joka toinen vuosi pidettävälle arkkitehtikurssille valitaan kerrallaan seitsemän arkkitehtuuriopiskelijaa.

Instituutin omien kurssien lisäksi eri yliopistot voivat hakea mahdollisuutta järjestää omaehtoisesti kursseja Roomassa ja Villa Lantessa. Tällaisia eri oppialojen kursseja eri suomalaisista yliopistoista järjestetäänkin Villa Lantessa vuosittain useita. Taidehistorian oppiaineista kursseja on lähivuosina järjestetty lähinnä Jyväskylästä. Takavuosina järjestettiin kursseja aktiivisesti myös muualta, muun muassa Henrik Liliuksen – joka toimi instituutin johtajanakin 1970-luvulla – johdolla Helsingin yliopistolta ja Åsa Ringbomin johdolla Åbo Akademista.

Kuva 2. Kurssilaiset ja instituutin johtaja kuuntelevat kun instituutin lehtori Ria Berg kertoo. Villa dei Papiri, Herculaneum. Kuva: Markus Lähteenmäki 2014.

Kurssitoiminnan ohella voi Villa Lanteen hakea asumisoikeutta ensisijaisesti Roomassa oleskelua edellyttävän tieteellisen työn tekemiseksi. Oman kokemukseni mukaan asumisoikeuden voi kuitenkin saada myös muuhun kuin välittömästi Roomaan liittyvää työskentelyyn. Asumisoikeusmenettelyn myötä instituutissa viettääkin jatkuvasti aikaansa joukko tutkijoita, kääntäjiä, kirjailijoita, säveltäjiä, arkkitehteja ja muita. Tämä sekalainen porukka onkin keskeinen osa instituuttia ja sen viehätystä. Verrattain pienissä yhteisissä tiloissa ajautuu usein antoisiin keskusteluihin yllättävien ihmisten kanssa.

Suomen Rooman-instituutin tieteellistä toimintaa ohjaa instituutille pääsääntöisesti kolmeksi vuodeksi kerrallaan valittava johtaja. Jokainen johtaja tuo instituuttiin mukanaan tutkimusprojektin, johon johtajan vetämät johdanto- ja tieteelliset kurssitkin temaattisesti liittyvät. Johtajien kolmivuotiskausilla järjestetään yleensä kolme johdantokurssia ja yhdestä kahteen tieteellistä kurssia. Tieteellisten kurssien osanottajilla on mahdollisuus päästä mukaan instituutin johtajan vetämään tieteelliseen työryhmään, joka kokoontuu johtajakauden kolmannen vuoden keväänä työstämään julkaisua sen hetkisen kolmivuotiskauden tutkimusaiheesta. Tämä on pääpiirteittäin instituutin tieteellisen toiminnan malli, joka kuitenkin jokaisen johtajan aikana mukautuu kulloisiinkin tilanteisiin. Vuonna 2013 johtajana aloitti  historiantutkija Tuomas Heikkilä, jonka kaudella instituutin tieteellinen tutkimus suuntautuu aikaan ja sen jäsentämiseen liittyviin kysymyksiin antiikista uuden ajan alkuun.

Kuva 3. Instituutin johtaja Tuomas Heikkilä ja tieteelliselle kurssille 2014 osaa ottaneet taidehistorijoitsijat Markus Lähteenmäki ja Iina Julkunen seminaarissa Villa Lanten niin kutsutussa yläkirjastossa. Kuva: Päivi Tolonen 2014.

Käytännössä instituutin järjestämät kurssit yhdistyvät kulloisenkin johtajan tutkimusprojektiin joka kerta eri tavoin. Pääsääntöisesti voinee kuitenkin sanoa, että vaikka malli periaatteessa on lineaarinen, ei tieteelliselle kurssille pääsyyn käytännössä edellytetä johdantokurssin käymistä, eikä työryhmään pääsemiseen välttämättä tieteellisellä kurssilla olemista. Otin itse osaa nykyisen johtajan ensimmäiselle johdantokurssille syksyllä 2013 ja ensimmäiselle tieteelliselle kurssille keväällä 2014.

Johdantokurssin sisältö koostui pääosin erilaisista kohdevierailuista, jotka suuntautuivat erilaisiin antiikin ja keskiajan muistomerkkeihin, raunioihin, museoihin ynnä muihin kohteisiin. Aikaan, sen jäsentämiseen ja hallintaan liittyneet teemat olivat läsnä vain pintapuolisesti. Kolme kuukautta kestäneellä tieteellisellä kurssilla aikaan liittyvä tematiikka sen sijaan oli vahvasti osa kurssia. Yleisesti kurssilla seurattiin kolmea päälinjaa: yleisen antiikin ja keskiajan historian tietouden kartuttamista, historiatieteiden metodologisia kysymyksiä ja itse kurssin teemaan liittyviä kysymyksiä. Kurssin aikana tehtiin lukuisia opintokäyntejä, seurattiin luentoja, ja tuotettiin laaja kirjallinen työ. Osa vierailuista ja luennoista liittyi kurssin teemaan vain löyhästi syventyen yleisempiin kysymyksiin, kun taas kirjalliset työt liittyivät teemaan tiiviisti. Kirjallisten töiden aiheet, jotka annettiin kurssin alussa, vaihtelivat antiikin kalentereihin liittyvän kirjallisuuden läpikäymisestä ajan personifikaatioihin ja ajanhallinnan ikonografiaan. Käsitelty ajanjakso oli juliaanisesta kalenteriuudistuksesta gregoriaaniseen.

Kurssille otti osaa seitsemän jo maisteriksi valmistunutta tai opintojen loppuvaiheessa ollutta opiskelijaa. Mitään selkeitä sääntöjä tai vaatimuksia ennen kurssia suoritetuista opinnoista ei kuitenkaan taida olla määritelty. Joukossa oli itseni lisäksi myös toinen taidehistorioitsija, Iina Julkunen Jyväskylästä, kolme klassillista filologia ja kaksi yleisen historian pääaineopiskelijaa. Opiskelijat olivat Suomen eri yliopistoista, neljä Helsingistä ja yksi Jyväskylästä, Tampereelta ja Oulusta. Monitieteisyys ja muiden kurssin osanottajien kanssa asioista keskusteleminen niin eri vierailuiden ja opetustilaisuuksien aikana kuin pitkillä lounailla ja bar San Caliston tai Caffe Perun terasseilla olivat ehdottomasti kurssin keskeistä antia. Villa Lante ja muiden instituuttien verkosto Roomassa muodosti muutenkin sellaisen intellektuaalisen ympäristön, jota tuntuu Suomessa usein olevan vaikea löytää. Tärkeänä seikkana tähän vaikutti myös mahdollisuus omistautua täysin oppimiselle ja tutkimustyölle.

Kuva 4. Pitkän kurssin osanottajat opettajineen Selinunten temppelialueella Sisiliassa. Kuva: Markus Lähteenmäki 2014.

 

Ajankäytöllisesti kurssin aikana käytettiin karkeasti arvioituna kaksi viidesosaa arkipäivistä kokonaan kiertäen erilaisia raunioita, kirkkoja, museoita ja muita kohteita johtaja Heikkilän, instituutin lehtori Ria Bergin ja pariin otteeseen myös instituutin intendentti Simo Örmän kanssa. Toiset kaksi viidesosaa vietettiin joko ekskursioilla  tai seminaareja tai luentoja seuraten, ja noin yksi viidesosa arkipäivistä oli vapautettu omiin kurssitöihin syventymiseen. Näinä vapaina päivinä kurssilaiset hajaantuivat Rooman eri kirjastoihin; itse lähdin usein Biblioteca Hertzianan maineikkaaseen taidehistorialliseen kirjastoon tai American Academy in Romen kirjastoon, jossa usein törmäsi tuttuihin, ja jonka baarissa on kenties Rooman paras amaro-valikoima. Viikonloput olivat pääosin vapaat, mikä tarkoitti että ne vietettiin muiden kirjastojen kiinni ollessa Villa Lanten omassa kirjastossa tai muualla proseccoa nautiskellen. Usein teimme viikonloppuisin myös omaehtoisia matkoja Rooman ulkopuolelle, muun muassa Tivoliin ja Sabaudiaan.

Kuva 5. Villa Lanten porttia vartioivan suomalaisen Italian yhdistymistaisteluiden sankarin Herman Liikasen peseminen ja lakittaminen juhlallisin menoin kuuluu instituutin tieteellisen kurssin osanottajien vappuperinteisiin.

Tämän keväisen tieteellisen kurssin ohjelmaan kuului aiempien vuosien tapaan lyhyiden ekskursioiden lisäksi myös pitkiä retkiä Rooman ulkopuolelle: kolmen päivän matka Campanian rannikolle ja kuuden päivän matka Sisiliaan. Perinteistä poiketen pitkän kurssin osanottajat eivät tänä keväänä järjestäneet Villa Lantessa vappujuhlia muiden Rooman lukuisten tieteellisten instituuttien nuorille kokelaille. Sen sijaan pääsimme ottamaan osaa instituutin kuusikymmenvuotisjuhlallisuuksiin, joissa pidettiin puheita ja nosteltiin maljoja useamman päivän ajan monisatapäisen tiede-, kulttuuri-, ja talousalan vaikuttajien joukon voimin.

Oman kokemukseni perusteella en voi muuta kuin suositella kaikille taidehistorian opiskelijoille Suomen Rooman-instituutin kursseille hakemista ja muille Taidehistorian seuran jäsenille muilla tavoin ottamista osaa instituutin toimintaan. Tieteellinen kurssi on vertaansa vailla oleva tilaisuus syventää tietämystään ja antautua uuteen ympäristössä, jonka kaltaista ei ole toista. Seuraava Tuomas Heikkilän vetämä tieteellinen kurssi järjestetään keväällä 2015. Haku siihen on syksyn 2014 aikana. Haku johdantokurssille on seuraavan kerran keväällä 2015.

 

Markus Lähteenmäki (MA, Courtauld Institute), on vapaa taidehistorijoitsija, joka työskentelee teorian ja praktiikan välimaastossa. Hänen tutkimusintresseihinsä kuuluuvat muun muassa venäläinen avantgarde, skandinaavinen modernismi, suomalais-venäläiset kulttuurisuhteet sekä taiteen ja arkkitehtuurin jatkumot. Viimeisen vuoden aikana hän on työskennellyt konsulttina ja neuvonantajana muun muassa ICCROMille, Moskovan Strelka Instituutille sekä Save Britains Heritage -järjestölle.

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>