TAHITI 04/2015

Miten kulttuuriympäristö ymmärretään, miten kulttuuriympäristön käsitettä käytetään ja miten ja millaisista näkökulmista kulttuuriympäristöä Suomessa tutkitaan? Muun muassa näihin kysymyksiin pyrittiin vastaamaan Jyväskylässä 12–13 helmikuuta 2015 järjestetyillä kuudensilla taidehistorian päivillä. TAHITI-lehden tämä teemanumero 4/2015 ja tuleva numero 1/2016 esittelevät konferenssin antia.

Teemanumeron aloittaa Satu Kähkösen artikkeli, jossa luodaan katsaus kulttuuriympäristö-käsitteen hallinnollisen käyttöönoton taustoihin ja keskitytään tarkastelemaan, millaista käsitystä kulttuuriympäristöstä alueellinen kulttuuriympäristöohjelmatyö tuottaa. Emilia Rönkkö tarkastelee artikkelissaan kulttuuriympäristöä koskevan tiedon hankintamenetelmiä ja tiedon käyttöä maankäytön suunnittelussa. Pekka Piiparinen valottaa suomalaisen rakennussuojelun historiaa käsittelemällä Joensuun ruutukaavakeskustan rakennussuojeluhistorian varhaisvaiheita. Janne Vilkuna ja Pirjo Vuorinen nostavat artikkelinsa keskiöön kysymyksen siitä, miten Jyväskylän yliopiston rakennusomaisuuden yhtiöittäminen on vaikuttanut rakennetun kulttuuriperinnön suojeluun ja suojeltujen rakennusten käyttöön. Teemanumeron päättää Tuuli Lähdesmäen artikkeli, jossa hän pohtii Euroopan Unionin kulttuuriperintöpolitiikkaa ja tarkastelee, miten EU tuottaa erityisiä eurooppalaisia kulttuuriperintöpaikkoja ja eurooppalaista kulttuuriperintöä.

Kentältä & arkistossa -osioissa julkaistaan Johanna Björkmanin ja Aura Kivilaakson selvitys Helsinki City -inventoinnista. Teemanumeron kolumnin on kirjoittanut taidehistorian päivien keynote-puhujana toiminut Suzie Thomas. Numerossa julkaistaan myös kaksi taidehistorian väitöksen lektiota: Yang Jingin lektio “Benefit-Oriented Socially Engaged Art: Two Cases of Social Work Experiment” ja Päivi-Maria Jaatisen lektio “Tarkkuutta taide- ja hyvinvointitutkimukseen käsitteiden käyttöön”.