2_kuva_VR Blomstedt fasadi

Kuva 2: Arkkitehti Yrjö Blomstedtin piirustukset Jyväskylän seminaarin piirustus- ja veistosalia varten marraskuussa 1902. Kaupunkikeskustoihin tai niiden välittömään läheisyyteen rakennetut valtion omistamat julkiset rakennukset ymmärrettiin jo varhain vallan symboleiksi ja kansakunnan käyntikorteiksi. Merkittävänä osana valtion rakennuskantaan ovat alusta pitäen kuuluneet oppilaitosten kuten seminaarien, korkeakoulujen ja yliopistojen alueet rakennuksineen. Ne kertovat yhteiskunnan koulutusta arvostavista perinteistä. Uno Cygnaeus edisti jo 1850-luvulla tasa-arvoisen koulutuksen mallia, jossa yhteiskunnallisesta taustasta riippumatta sekä naisten että miesten yhteinen kouluttaminen koettiin hyvinvointia tuottavaksi keskeiseksi tekijäksi. Kuva Kansallisarkisto.

Kuva 2: Arkkitehti Yrjö Blomstedtin piirustukset Jyväskylän seminaarin piirustus- ja veistosalia varten marraskuussa 1902. Kaupunkikeskustoihin tai niiden välittömään läheisyyteen rakennetut valtion omistamat julkiset rakennukset ymmärrettiin jo varhain vallan symboleiksi ja kansakunnan käyntikorteiksi. Merkittävänä osana valtion rakennuskantaan ovat alusta pitäen kuuluneet oppilaitosten kuten seminaarien, korkeakoulujen ja yliopistojen alueet rakennuksineen. Ne kertovat yhteiskunnan koulutusta arvostavista perinteistä. Uno Cygnaeus edisti jo 1850-luvulla tasa-arvoisen koulutuksen mallia, jossa yhteiskunnallisesta taustasta riippumatta sekä naisten että miesten yhteinen kouluttaminen koettiin hyvinvointia tuottavaksi keskeiseksi tekijäksi. Kuva Kansallisarkisto.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>