• Taiteentutkimuksesta taidetutkimukseen

    Taidetta koskeva tutkimus ei voi väistää Martin Heideggerin Taideteoksen alkuperässä esiin nostamaa kehää, jonka muodostavat taide, taiteilija ja teos. Taiteilija voi kyseenalaistaa teosten tekemisen, mutta ilman teoksia ei ole taidetta, ja ilman taidetta taas ei ole taiteilijoita. Teoksia ei tule …

  • Outsagt

      Vi konsthistoriker som verkar vid Åbo Akademi eller det finskspråkiga Åbo Universitet (Turun yliopisto), brukar känna till den egna stadens viktigaste byggnader och monument, däribland före detta Kungliga Akademins forna byggnad.  Efter en förödande stadsbrand 1827 förflyttades lärosätet från …

  • Rajaintakaisia

    Sana pyhä kuuluu saaneen ensimmäiset merkityksensä ihmisten pyrkimyksessä hallita maata ja aikaa, ja heidän rajatessaan erilleen tiloja, ajanjaksoja ja asioita, joihin puuttumisen tuli tapahtua yhteisön säätelemässä järjestyksessä. Taidehistorian oppiainetta ja humanismin muita akateemisia instituutioita voi epäilemättä myös pitää sellaisena inhimillisen …

  • Kiitos ja näkemiin; HY-375 ja YT-980

    Tämä on TAHITI-lehden 21. kolumni, minulle ensimmäinen ja viimeinen, jonka kirjoitan taidehistorian amanuenssina. Yliopiston UPO eli uusi palveluorganisaatio pesee ja puhdistaa perinteiset oppiaineet ja oppiaineiden amanuenssit historiaan. Amanuensseista tulee koulutussuunnittelijoita ja opintoneuvojia, oppiaineista ei enää puhuta vaan tilalle muodostetaan laajemmat …

  • Maisema vaiko vallan kulttuuriympäristö?

    Maisemaa määritellään tutkimuksessa usealla tavalla, joista vain osa on jollain tapaa tekemisissä sanan arkimerkityksen (ympäristön nähdyn kuvankaltaisen osan tai sitä esittävän visuaalisen kuvauksen) kanssa. Yleistä on tehdä ero alueellisen ja rajatumman nähdyn tai esitetyn maiseman välille. Tämän jaottelun kanssa risteää …

  • Cultural Environments, Art History, and dark heritage

    Cultural environments have proven a rich area for research, discussion and representation. This was demonstrated well in TAHITI6: the 2015 National Conference of Art History in Finland. It was an excellent event – and for me as a (still) relative …

  • ”Hyvä koira!”

    Tunnette ehkä virallisen tarinan Vladimir Leninin viimeisistä sanoista. Sen joka kertoo, että juuri ennen kuolemaansa Leninin kuultiin kiittävän kuolleen linnun noutanutta metsästyskoiraa sanoilla: ”Hyvä koira!” Kuulin venäläisiltä kollegoiltani vaihtoehtoisen kertomuksen. Sen mukaan Lenin oli pitkän sairautensa loppuvaiheessa menettänyt ymmärryksensä ja …

  • Havaitsemisesta

    Ajattelijoita on pitkään askarruttanut kysymys siitä, mihin perustuu kykymme esittää ja havaita maailmaa. Näiden kykyjen tiedostamisen historiaa tutkittaessa on määriteltävä havaitseminen ennen kuin voidaan puhua esittämisestä. Siinä kohtaa omat tutkimusaiheeni risteävät taiteen tutkimuksen kanssa: myöhäiskeskiajan ja renessanssin taiteen teorioihin ja …

  • Defending the Arts and Humanities (not that they need defending)

    As a still relatively new person to Finnish academia, it has been interesting, and sadly familiar, recently to see discussions in the press about the economic relevance of graduates from the arts and humanities. In the Helsingin Sanomat on 5th …

  • Taidehistorian kieli ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen

    Kirjoittaessani viime vuosituhannella omaa taidehistorian ja naistutkimuksen väitöskirjaani minun ei kauaa tarvinnut harkita tutkimukseni kielivalintaa. Käsittelin väitöstyössäni politiikkakäsityksen muutoksia 1980-luvun kotimaisessa taidekentässä, tutkimusotteeni oli diskurssianalyyttinen ja tutkimusmateriaalini suomalaista taidekirjoittamista Taide-lehdistä suomeksi julkaistuihin näyttelyluetteloihin. Halusin kertoa tutkimustuloksistani nimen omaan suomalaiselle taidekentälle …

  • Miscellaneous thoughts on design history from outside Finland – Pekka Korvenmaa at 60

    A briefly sketched overview Design history as an independent academic discipline has been with us for more than forty years and is now represented by an ever-increasing number of different voices and approaches, a growth in the number and geographical …

  • Näkökulmia vuodesta 1973 lähtien: Pekka Korvenmaa, ystäviä ja taidehistoriaa

    Syksyllä 1973 kun Helsingin yliopistossa elettiin vielä poliittisesti radikaalin ajanjakson viimeisiä henkäyksiä, uudet opiskelijat astelivat taidehistorian laitoksen omaan luentosaliin Engelin päärakennuksen ylimpään kerrokseen. Joukossa oli lukuisia, joiden nimiä ei tänä päivänä valitettavasti pysty muistamaan, mutta tietty perusjoukko pysytteli tiiviisti pääaineensa …

  • Taiteen asiantuntijuus sähköisessä tienristeyksessä

    Järjestimme huhtikuussa New Yorkissa neljän eurooppalaisen kulttuuri-instituutin ja kriitikoiden kansainvälisen AICA-liiton yhteistyönä  keskustelutilaisuuden eurooppalaisen taidekritiikin tilasta.[1] Intensiiviset alustukset ja niitä seurannut keskustelu pitivät newyorkilaisyleisön visusti penkeissään kolmen tunnin ajan aurinkoisena sunnuntaipäivänä. Sekä panelistien puheenvuoroista että yleisön kommenteista kävi sangen selväksi, …

  • Kuinka tutkia taidemaailman kaupallistumisen virtaviivaistavaa vaikutusta?

    2000-luvulla taidemessuista on tullut kyseenalaisen kyseenalaistamaton osa länsimaisen, ja ilmeisesti lisääntyvässä määrin muunkin globaalin taidemaailman toimintaa. Messuja voisi luonnehtia jopa taidemaailman “tahdistimeksi”. Ainakin tämänhetkisen kotikaupunkini New Yorkin taidekenttä tuntuu elävän ja hengittävän pitkälti messukalenterin mukaan. Keväälle tahtia antavat Armory, Scope …

  • Villa San Michele – paikka, sankari ja tarina

    Oletteko nähnyt Napolin kruunun kauneimman helmen, Isola di Caprin, kelluvan lahden vedessä? Aallot lyövät rikkaampiinkin rantoihin kuin sinun, kaunis saari, suloisemmin leyhyy tuuli Sorrenton lehdoissa ja Luonto jakelee runsaammin vehreää loistettaan Ischian kukkuloille kuin sinun kesäisille kallioillesi, mutta missään ei …

  • Puhdasta puuta

    Pidimme taas kesäretkellä kahvitauon Lahden satamassa.  Aurinkoisena arkipäivänä ranta oli iloisen vilkas. Kävelijöitä, lautailijoita, pyöräilijöitä ja uimareita riitti. Sibeliustalossa oli menossa puuosien kesähuolto. Terva tuoksui. Gert Wingårdhin suunnittelema puurakenteinen Piano-paviljonki tarjosi mutkatonta syötävää Vesijärven päällä. Matkailuesite kertoi, että rakennus oli …

  • Taidehistorian markkinointia Guggenheimin tapaan

    Uuden ehdotuksen myötä Helsingin kaupunki näyttää havittelevan nyt yhden sijaan kolmea uutta tai laajennettua taidemuseota kaupunkiin, Amos Andersonin uusi museo, Helsingin taidemuseon laajennus ja Guggenheim. Mitä tämä tarjoaa taidehistorioitsijalle? Mahdollisuuksia! Taiteilijoiden ohella pitäisi puhua myös taidehistorioitsijoiden osaamisesta Suomessa. Kuraattoreina suomalaiset …

  • Lönnrotintiellä Berliinissä

    Kävin toissa syksynä Berliinissä siksi, että Saksassa on paljon “suomalaistaloja”. En ollut tiennyt asiasta. Laadin Finnenhaussymposiumiin kepeän esityksen sotien jälkeisten puolitoistakerroksisten puutalojen suunnittelusta, tuotannosta ja myynnistä. Vuonna 1940 perustetun Puutalo Oy:n julkaisut kertovat, että suomalaistaloja vietiin Saksan lisäksi Pohjoismaihin, Neuvostoliittoon, …

  • Metodikentän polte

    Taidehistorian metodikeskustelua käydään meillä vähemmän. Tahiti 5 -konferenssi Rovaniemellä marraskuussa 2012 pohti tärkeällä tavalla nykytaiteen tutkimuksen metodeja. Tahiti on mainio tilaisuus kokoontua säännöllisesti kuulemaan kollegoita myös muualta Suomesta. Alan ainoan tieteellisen seuran kokoontuminen kertoo muidenkin alojen tutkijoille taidehistorian tilasta. Siksi …

  • Kotipesä ja agora

    Kaisaniemenkadun varteen on valmistunut uusi talo. Helsingin yliopiston keskustakampuksen kirjastot saavat arkkitehti Vesa Oivan johdolla suunnitellut tilat, jotka mullistavat opiskelijoiden ja tutkijoiden elämän. Kaisa-kirjasto on jo ennen avajaisia saanut osakseen aivan riemastuneita kiitoksia. Komeasti piirretyt ja kauniisti rakennetut punatiilijulkisivut houkuttelevat …

  • Taideteos murhattiin museossa

    Suomessa ollaan hyvin perehtyneitä taiteen ja tieteen väliseen suhteeseen. Aalto yliopiston Arabian laitoksilla pohdittiin 23.5. biotaiteen tilaa australialaisen Oron Cattsin luennolla. Hänen teoksistaan tunnetuin lienee pikkuruisen takin muotoon kasvatettu lihanpala. New Yorkin MoMAssa se herätti kohun kun taideteos jouduttiin lopettamaan. …

  • Katso tarkkaan

    - “Kylväkää silmiä katsojiin”, kirjoitti joku – muistaakseni –  teatterikriitikko Suomen arvostelijain liiton tiedotuslehdessä kauan sitten. Se on paras koskaan lukemani vaatimus kriitikon työlle. Kriitikon ja tutkijan työt ovat pitkälti yhtä, vaikka keskinäisessä arvonannossa ei aina ole kehumista. Tutkijan on …

  • Taidehistoria ja kansainvälisyys

    Kyselin taidehistorian professoreilta ja muutamilta tutkijoilta suomalaisen taidehistorian kansainvälisyydestä. Vastauksien perusteella kansainvälisyys on Suomessa harvalukuista. Täällä tutkitaan tietenkin pääsääntöisesti suomalaisia aiheita. Mutta voisiko niitäkin pohtia kansainvälisesti kiinnostavammin? Suomessa järjestettyjen kongressien ja puhetilaisuuksien taso on onnistuttu pitämään kohtuullisena, mutta kansainvälisiin kongresseihin …

  • Taidehistorian näkyvyydestä

    Taidehistoria kiinnostaa nyt tavattomasti. Taide, taideteollisuus ja arkkitehtuuri kiehtovat. Niitä harrastetaan, kerätään ja niistä halutaan tietoa. Mutta näkyykö niitä tutkiva taidehistoria oppiaineena missään? Hukkuuko taidehistoria keräilyn, sisustamisen ja rakentamisen alle? Lehteilin tätä kirjoitusta varten melkoisen kasan vanhaa ja uutta mediaa. …

  • “Voiko gradun kirjoittaa ilman Foucaultia?”

    Otsikon kysymyksen esitti graduseminaarin alussa opiskelija, jolle syventävien opintojen teoriatentti ei ollut avannut porttia taiteentutkimuksen teorioiden rehevään puutarhaan.  En tiedä, mitä kuppilassa oli asiasta keskusteltu, mutta huoli näytti todelliselta, vaikka puheessa toki välähti myös uhmakas ironia. Suomalaisen taidehistorian vahvuus ja …