TAHITI – Taidehistoria tieteenä on Taidehistorian seuran julkaisema tieteellinen verkkolehti, joka ilmestyy neljästi vuodessa (maalis-, kesä-, syys- ja joulukuu). Ensimmäinen numero julkaistaan syyskuussa 2011. Lehti toimii avoimena tieteellisenä taidehistorian julkaisufoorumina, jonka tarkoituksena on palvella mahdollisimman laajasti oman alamme kenttää. Lehteen voi kirjoittaa suomeksi ja ruotsiksi. Lehteä ei pääsääntöisesti rakenneta temaattisesti, vaan artikkeleita voi ehdottaa mistä tahansa alan aihepiiristä. Teemanumeroita julkaistaan kuitenkin tarpeen mukaan.

TAHITI-lehden sisältö muodostuu pääkirjoituksesta, tieteellisistä artikkeleista, kentältä ja arkistoista -osuudesta, väitöskirja-arvioista, kirja-arvosteluista ja kolumnista. Tieteellisissä artikkeleissa noudatamme referee-käytäntöä. Tarjottava aineisto voi koskea mitä tahansa taidehistorian tai visuaalisen kulttuurin aluetta. Kentältä ja arkistoista -osastossa julkaisemme muuta kuin tieteellisiä artikkeleita. Odotamme kirjoituksia erilaisista ajankohtaisista asioista kuten esimerkiksi aineistolöydöistä, konferensseista tai vaikkapa uusista tutkimusprojekteista. Myös haastattelut ovat tervetulleita. Osastossa väitöskirja-arviot, julkaisemme arvion kaikista Suomessa vuodesta 2010 lähtien ilmestyneistä taidehistorian väitöskirjoista. Mikään ei estä julkaisemasta samasta väitöskirjasta useampiakin artikkeleita. Myös ulkomailla valmistuneita väitöskirjoja koskevia arviota voidaan julkaista, mutta niiden (esimerkiksi Pohjoismaissa valmistuneiden väitöskirjojen) suhteen, emme pyri kattavuuteen. Kirja-arvostelut voivat koskea yhtä hyvin uutta kotimaista kuin ulkomaista taidehistoriallista tutkimuskirjallisuutta. Edellä mainittujen sisällöllisten osuuksien lisäksi lehdessä on kategoria nimeltä Dossier. Se avaa mahdollisuuden seminaari- ja konferenssijulkaisujen tuottamiseen sähköisessä muodossa. Laitamme etusijalle sellaiset julkaisut, joihin sisältyvissä artikkeleissa on noudatettu referee-käytäntöä. Dossierista on sovittava etukäteen ja lopullinen dossier on lähetettävä viimeistellyssä muodossaan päätoimittajalle. Toimituskunta lukee sen ennen lopullista hyväksymistä ja julkaisemista. Artikkeleihin liitetään kommentointimahdollisuus. Kommentit menevät ensin lehden päätoimittajan tarkistettaviksi, ja hän päivittää ne määräajoin sähköiselle alustalle.

Lehteen voi tarjota aiemmin julkaisemattomia tieteellisiä artikkeleita, haastatteluja, arkistoaineistoa koskevia artikkeleita tms., väitöskirja-arvioita ja kirja-arvosteluita. Jos kirjoittaja on julkaissut tieteellisen artikkelin muulla kuin suomen- tai ruotsinkielellä ja haluaa tarjota aiheesta päivitettyä suomen- tai ruotsinkielistä artikkelia, harkitsemme asiaa tapauskohtaisesti. Lehti ei ennalta sitoudu julkaisemaan mitään tarjottua aineistoa. Lehti ei maksa kirjoituspalkkioita. Toimituksen hyväksynnän jälkeen tieteelliset artikkelit annetaan anonyymeinä asiantuntijoiden arvioitaviksi. Kirjoittajan on otettava huomioon asiantuntijoiden muutosesitykset.

Artikkeleiden laajuus ja muoto

Tieteellisten artikkelien toivottu laajuus on noin 15–20 liuskaa. Enimmäispituus on 40 000 merkkiä sisältäen viitteet. Muut artikkelityypit ovat lyhyempiä, 2–10 liuskan mittaisia, merkkimäärältään enintään 20 000 merkkiä.
Käsikirjoituksessa tulee aina olla:
• otsikko
• ingressi (= johdantokappale, joka tiivistää artikkelin)
• väliotsikot
• kappalejako
• kuvatekstit (sisältäen myös kuvaajan nimen)
• viitteet tulevat artikkelin loppuun ja niihin tulee sisällyttää bibliografiset tiedot, koska erillistä kirjallisuusluetteloa ei julkaista.
• Lisäksi kaikkia kirjoittajia pyydetään antamaan toimitukselle itsestään seuraavat tiedot: nimi, oppiarvo, ammatti, työpaikka ja yhteystiedot (puhelinnumero, posti- tai sähköpostiosoite) sekä kirjoittamaan lyhyt noin 2–3 rivin pituinen esittely itsestään.
• Käsikirjoitukset tulee lähettää kieleltään ja tyyliltään viimeistellyssä muodossa. Lyöntivirheiden karsimiseksi kehotetaan käyttämään tekstinkäsittelyohjelmien oikoluku-komentoja. Yleinen suositus on, että teksti on selkeää ja siinä vältetään turhia lainasanoja.
• Tekstit lähetetään rtf-, doc- tai docx-muodossa, joko sähköpostitse tai postitse CD-ROM -levyllä.

Muotoiluohjeet
•Kappaleet erotetaan toisistaan ylimääräisellä rivinvälillä ja ilman sisennyksiä.
•Tekstissä ei käytetä lihavointeja tai alleviivauksia, korostukset merkitään kursiivilla.
•Lyhyet (maksimissaan kahden virkkeen pituiset)lainaukset merkitään “lainausmerkein”. Pitkät lainaukset erotetaan omaksi kappaleekseen ylimääräisillä rivinvaihdoilla.
•Väliotsikot erotetaan selvästi muusta tekstistä omille riveilleen. Pyritään käyttämään vain yhdentasoisia väliotsikoita.
•Ajatusviivat sekä vuosilukujen ja sivunumeroiden välissä olevat viivat merkitään aina ajatusviivalla (–).
•Lähdeviitteet merkitään artikkelin loppuviitteiksi alla olevien ohjeiden mukaisesti

1. Kun kysymyksessä on monografia: Sukunimi, Etunimi vuosi. Teosnimi kursivoituna. Kustantajan kotipaikka: Kustantaja, sivut, joihin viitataan. Jos tekijöitä on useita, heidät erotetaan toisistaan puolipisteellä ja viimeiset &-merkillä. Jos monografia on ilmestynyt sarjassa, myös sarjan nimi kursivoidaan. Jos kirja on käännetty alkuperäiskielestä toiselle kielelle, ilmoitetaan myös kääntäjä. Tarvittaessa ilmoitetaan myös painoksen tiedot. Jos alkuperäisteos on ilmestynyt huomattavan kauan aikaa sitten, merkitään alkuperäisteoksen ilmestymisvuosi sulkeisiin, esim. 2008 (1945). Jos kirjoittaja käyttää julkaisuissaan etunimistään vain etukirjaimia (esim. J. J. Tikkanen, E. H. Gombrich), myös lähdeviitteissä toimitaan samoin.
Palin, Tutta 2004. Oireileva miljöömuotokuva. Yksityikohdat sukupuoli- ja säätyhierarkian haastajina. Helsinki: Kustannus Oy Taide, 45–50.
Camille, Michael 1989. The Gothic Idol. Ideology and Image-making in Medieval Art. New York: Cambridge University Press, 161, 237.
Vakkari, Johanna 2007. Focus on Form, J. J. Tikkanen, Giotto and Art Research in the 19th Century. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja, 114. Toim. Torsten Edgren. Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys, 120–123.
Woolf, Virginia 1990 (1929). Oma huone. 2. painos. Suomentanut Kirsti Simonsuuri. Helsinki: Kirjayhtymä, 18.
Crowe, J. A. & Cavalcaselle, G. B. 1869. Geschichte der Italienischen Malerei. Saksankielisen painoksen toim. Max Jordan. I Band. Leipzig: Verlag von S. Hirzel, 45.
Myöhemmin samoihin teoksiin viitattaessa ilmoitetaan tekijän Sukunimi vuosi, sivunumero.
Palin 2004, 66.
Camille 1989, 200.
Vakkari 2007, 45.
Woolf 1990, 22.
Crowe & Cavalcaselle 1869, 77.

2. Kun kysymyksessä on kokonainen toimitettu teos: Teosnimi kursivoituna. Toim. Etunimi Sukunimi, Etumini Sukunimi & Etunimi Sukunimi. Kustantajan kotipaikka: Kustantaja, vuosi, sivut, joihin viitataan.
Odilon Redon: Prince of Dreams (1840–1916). Toim. Douglas W. Druick.
Chicago: Art Institute of Chicago, 1994, 33.
Myöhemmin samoihin teoksiin viitattaessa ilmoitetaan teoksen nimestä kaksi tai kolme ensimmäistä sanaa (oleellista on, että teos tunnistetaan tällä perusteella muista mahdollisesti samoilla sanoilla alkavista) vuosi, sivunumero.
Odilon Redon 1994, 44.

3. Kun kysymyksessä on artikkeli toimitetussa teoksessa: Sukunimi, Etunimi vuosi. Artikkelin nimi. Teoksessa Teosnimi kursivoituna. Toim. Etunimi Sukunimi, Etunimi Sukunimi & Etunimi Sukunimi. Kustantajan kotipaikka: Kustantaja, vuosi, sivut, joihin viitataan. Jos kirjoittajia on kaksi tai useampia, heidät erotetaan toisistaan puolipisteellä ja viimeiset kaksi &-merkillä.

Vakkari, Johanna 2004. Ehtoollisista asetelmiin – ruoka renessanssin taiteessa. Teoksessa Herkullista historiaa, Kulttuurisia makupaloja Italian keittiöstä kautta aikain. Toim. Andreo Larsen, Liisa Savunen & Risto Valjus. Helsinki: WSOY, 148–149.
Guldberg, Jørn & Jensen, Hans Christian 1999. „Kulturen af Tingene‟, Julius Lange og kunstindustrien. Teoksessa Viljen til det Menneskelige, Tekster omkring Julius Lange. Toim. Hanne Kolind Poulsen, Hans Dam Christensen & Peter Nørgaard Larsen. København: Museum Tusculanums Forlag, 303.
Myöhemmin samoihin teoksiin viitattaessa ilmoitetaan tekijän Sukunimi vuosi, sivunumero.
Vakkari 2004, 150.
Guldberg & Jensen 1999, 290.

4. Kun kysymyksessä on artikkeli lehdessä tai aikakauskirjassa: Sukunimi, Etunimi vuosiluku: Artikkelin nimi. Lehden nimi kursivoituna vuosikerta: numero, sivut, joihin viitataan.
Kari, Irmeli 2009: Naistoimijuuden sulkeumia ja avaumia alueella ja työssä. Naistutkimus–Kvinnoforskning 22:4, 43–44.
Myöhemmin samoihin teoksiin viitattaessa ilmoitetaan tekijän Sukunimi vuosi, sivunumero.
Kari 2009, 51.

5. Internet-lähteisiin ja sähköisiin julkaisuihin viitataan tekstissä samalla periaatteella kuin muihinkin kirjallisiin lähteisiin. Ensi sijassa viitataan tekijään, mutta jos tekijä ei käy ilmi, viitteenä käytetään sivun otsikkoa. Viitetietojen lisäksi loppuun laitetaan verkkosivun osoite sekä päivämäärä, jolloin artikkelin kirjoittaja on hakenut viitteen materiaalin.Veltman, Kim H. 2003. Paradoxes of Perspective: Ideal and Real Cities. http://www.sumscorp.com/img/file/2003_Paradoxes_of_Perspective_Ideal_and_Real_Cities.pdf (haettu 1.6.2011), 3.
Tieteenalaluokitus 2007. Tilastokeskus. http://www.stat.fi/meta/luokitukset/tieteenala/001-2007/index.html (haettu 25.1.2010).
Myöhemmin samoihin teoksiin viitattaessa:
Veltman 2003.
Tieteenalaluokitus 2007.

Kuvitus
Kirjoittaja vastaa itse artikkelinsa kuvien julkaisemisoikeuksien hankkimisesta ja kaikista niihin liittyvistä kuluista. Hänen on toimitettava lehden toimitukselle dokumentointi siitä, että hänellä on kuviin julkaisuoikeudet. Kuvat (viivapiirrokset, mustavalko- ja värikuvat) lähetetään digitaalisina joko sähköpostitse tai CD-ROM-levyllä. Jos kuvia on useampia, ne kannattaa laittaa sähköpostin liitteinä muutama kerrallaan. Mustavalkoiset viivapiirrokset lähetetään GIF- tai PNG-muodossa ja valokuvat JPEG-muodossa. Kuvien koot ovat seuraavat: leveys 680px (suuri kuva), leveys 340px (keskikokoinen kuva) ja pieni kuva120 x 120px (neliö/kuvakekoko). Kuvituksen maksimimääräksi tieteellisissä artikkeleissa suositellaan kymmentä, mutta tästä voidaan tarvittaessa poiketa.

Aikataulu
Julkaistavaksi tarjottu aineisto on toimitettava lehden päätoimittajalle seuraavasti:
Maaliskuun numero: dossier 1.1., tieteelliset artikkelit 1.2. ja muu aineisto 15.2.
Kesäkuun numero: dossier 1.4., tieteelliset artikkelit 1.5. ja muu aineisto 15.5.
Syyskuun numero: dossier 1.7., tieteelliset artikkelit 1.8. ja muu aineisto 15.8.
Joulukuun numero: dossier 1.10., tieteelliset artikkelit 1.11. ja muu aineisto 15.11.
Myöhästynyt aineisto otetaan huomioon seuraavan numeron sisältöä valittaessa.

Sekä tekstit että kuvat lähetetään lehden päätoimittajalle: pinja.metsaranta@helsinki.fi. Mikäli aineistoa lähetetään postitse asiasta on sovittava sähköpostitse tai puhelimitse päätoimittajan kanssa (040 5733396). Myös isoista kuvalähetyksistä on hyvä sopia etukäteen.