Ohjeita kirjoittajille

***
Tahiti ilmestyy marraskuusta 2017 lähtien sivulla https://tahiti.journal.fi

Käsikirjoituksia ja artikkeliehdotuksia voi jatkuvasti lähettää lehden toimitukseen. Ks. tarkemmat ohjeet sivulta https://tahiti.journal.fi/about/submissions

***

Artikkeli Tahitiin?

Tahiti on Taidehistorian seuran julkaisema tieteellinen verkkolehti, joka ilmestyy 2–4 kertaa vuodessa. Ensimmäinen numero on julkaistu syyskuussa 2011. Lehti toimii avoimena tieteellisenä taidehistorian julkaisufoorumina. Lehteen voi kirjoittaa suomeksi ja ruotsiksi. Artikkeleita voi ehdottaa mistä tahansa alaan liittyvästä aihepiiristä. Lehdellä on tieteellisten julkaisujen Jufo-luokitus (taso 1).

Tahiti-lehden sisältö muodostuu pääkirjoituksesta, vertaisarvioiduista tieteellisistä artikkeleista sekä muista teksteistä joihin kuuluu katsausartikkeleita, tutkimuskuvauksia, haastatteluita, kirja-arvioita, väitöslektioita, ym. Tieteellisissä artikkeleissa noudatamme referee-käytäntöä. Artikkelit arvioidaan ensin kunkin numeron toimituskunnan puolesta ennen kuin ne lähetetään vertaisarvioijien luettaviksi. Toimituskunta saattaa usein jo tässä vaiheessa esittää muutoksia tehtäväksi artikkeliin.

Vertaisarvioinnissa noudatamme ns. double blind -menettelyä, jolloin kirjoittajan ja arvioijan henkilöllisyys säilyvät toisilleen tuntemattomina. Artikkelit luetutetaan vähintään kahdella vertaisarvioijalla, jotka ovat toimituskunnan ulkopuolisia. Kirjoittajaa pyydetään huomioimaan, että vertaisarvointikierrokseen kuluu yleensä aikaa 1–2 kuukautta. Aikataulu vertaisarviointikierroksen jälkeisille korjauksille ja julkaisuille määräytyy kunkin numeron kohdalla erikseen. Sekä artikkeliehdotuksia, niitä koskevia lausuntoja että julkaisemisesta tehtyjä päätöksiä sitoo tieteelliseen kustantamiseen kuuluva dokumentointivelvollisuus, joka tarkoittaa että lehti säilyttää arkistoissaan näitä koskevat asiakirjat. Lehti ei ennalta sitoudu julkaisemaan mitään tarjottua aineistoa eikä pääsääntöisesti maksa kirjoituspalkkioita.

Arvioitsijan toivotaan kiinnittämään huomionsa seuraaviin kysymyksiin, joilla pyritään varmistamaan tekstin tieteellinen laatu: (1) Onko artikkelin kysymyksenasettelu ja tavoitteet määritelty selkeästi? (2) Onko johtopäätökset esitetty selkeästi ja vastaavatko ne esitettyihin kysymyksiin? (3) Tuodaanko artikkelissa perustellusti esiin uutta ja merkityksellistä tietoa kyseessä olevasta ilmiöstä tai kohteesta? (4) Tuleeko artikkelissa esille riittävä oleellisten lähteiden / tutkimuskirjallisuuden hallinta ilmiön ja tutkimuskysymysten suhteen? (5) Onko teksti tyylillisesti sujuvaa, riittävän argumentoitua ja kieliopillisesti korrektia? Lisäksi vertaisarvioijia pyydetään perustellusti määrittelemään, onko teksti (1) onko teksti hyväksyttävissä sellaisenaan, (2) hyväksyttävissä osoitetuin muutoksin, (3) hyväksyttävissä osoitetuin muutoksin, jotka ovat niin mittavia että ne tulee vielä tarkistuttaa vertaisarvioitsijalla vai (4) tuleeko teksti kokonaisuudessaan hylätä. Tahiti on sitoutunut noudattamaan Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnuksen käytölle asetettuja ehtoja.

Julkaistavaksi tarjottu aineisto toimitetaan lehden päätoimittajalle (roni.gren@utu.fi) tai toimitussihteerille (linda.leskinen@helsinki.fi). Artikkeleista voi olla yhteydessä toimitukseen, vaikka ne olisivat vasta suunnitteilla.

Käsikirjoituksen muotoilussa tulee huomioida:

– Tieteellisten artikkelien toivottu laajuus on noin 10–20 liuskaa, enimmäispituus 40000 merkkiä sisältäen viitteet. Muut artikkelityypit ovat lyhyempiä, 2–10 liuskan mittaisia, merkkimäärältään pääsääntöisesti enintään 20000 merkkiä.

– Otsikko voi olla korkeintaan kaksiosainen.

– Artikkeleissa käytetään väliotsikoita, mutta vain yhdentasoisia. Väliotsikot erotetaan selvästi omille riveilleen.

– Kappaleet erotetaan toisistaan ylimääräisellä rivivälillä ja ilman sisennyksiä.

– Tekstissä ei käytetä lihavointeja tai alleviivauksia, korostukset merkitään kursiivilla.

– Lyhyet (maksimissaan kahden virkkeen pituiset) lainaukset merkitään lainausmerkein. Pitkät lainaukset erotetaan omaksi kappaleekseen ylimääräisillä rivinvaihdoilla.

– Teksteissä käytetään loppuviitteitä. Erillinen kirjallisuusluettelo voidaan liittää artikkeliin, mutta jos luettelo ei ole kovin laaja, on riittävää että kirjallisuus on sisällytettynä loppuviitteisiin. Ks. alla oleva ohje lähdeviitteiden muotoilusta.

– Käsikirjoitukset tulee lähettää kieleltään ja tyyliltään viimeistellyssä muodossa. Yleinen suositus on, että teksti on selkeää ja siinä vältetään turhia lainasanoja.

– Tekstit lähetetään mieluiten doc- tai docx-muodossa.

Käsikirjoituksen mukana tulee toimittaa:

– Kirjoittajan tiedot: nimi, oppiarvo, ammatti, puhelinnumero ja sähköpostiosoite.

– Kirjoittajia pyydetään myös kirjoittamaan lyhyt noin 2–3 rivin pituinen esittely itsestään. Esittely julkaistaan artikkelin yhteydessä.

– Valmiin artikkelin mukana tulee toimittaa lyhyt tiivistelmä tai abstrakti artikkelin sisällöstä, jota käytetään lehden sisällön esittelyyn. Tieteellisten artikkelien tapauksessa esittely voi olla useamman virkkeen mittainen, kun taas muiden artikkelien kohdalla riittää yhteen tai kahteen virkkeeseen mahdutettu ytimekäs kuvaus (esim. ”Arvostelu Jorma Mikolan väitöskirjasta Alttarilta alttarille: alttaritaulumaalaus Suomessa autonomia-ajan loppupuolella” tai ”Katsausartikkeli ICOMin maailmankonferenssista”).

Kuvitus

Käsikirjoituksen mukana tulee toimittaa kuvat ja kuvatekstit. Kuvatekstien tulee sisältää asianmukaiset tekijänoikeudelliset tiedot ja taideteosten reproduktioiden tapauksessa myös riittävät tiedot kuvassa esitellystä työstä (ks. kuvatekstien muotoiluohjeesta jäljempänä). Kuvateksti voi sisältää myös kuvan merkitystä tekstille kuvailevan virkkeen.

Kirjoittaja vastaa itse artikkelinsa kuvien julkaisuoikeuksien hankkimisesta ja kaikista niihin liittyvistä kuluista. Lehden toimitukselle on toimitettava myös selvitys kuvien julkaisuoikeuksista. Kuvat lähetetään digitaalisina eikä niitä liitetä osaksi tekstitiedostoa, vaan ne lähetetään erillisinä tiedostoina mieluiten pilvipalvelun, kuten Dropboxin, kautta. Viivapiirrokset lähetetään gif- tai png-muodossa ja valokuvat jpeg-muodossa. Kuvia toivotaan painokelpoisessa koossa (300 dpi), mutta pienemmässäkin koossa olevia kuvia otetaan vastaan.

Kuvien toivottu paikka tekstin lomassa ilmoitetaan selkeästi omalla rivilleen erotetulla tekstillä “[Kuva 8]“. Kuvateksti kirjoitetaan tekstitiedostoon tämän merkinnän alle.

Kuvatekstien muotoiluohje

– Alkuperäiskuva:

Kuva 1. Giambattista Tiepolo, Sabiinitarten ryöstö, 1718–1719. Öljyväri kankaalle, 43,5 x 74 cm. Sinebrychoffin taidemuseo, Helsinki. Kuva: Valtion taidemuseon konservointilaitos / Maija Santala.

– Kirjasta skannattu kuva:

Kuva 2. Ester Helenius, Klaus Holman muotokuva, 1939. Öljyväri ja hiili kankaalle, 53,5 x 42,5 cm. Lahden historiallinen museo, Klaus Holman muistokokoelma. Lähde: Tutta Palin. Ester Helenius: värihurmion palvoja. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2016, s. 71.

– Sähköisesti ladattu kuva:

Kuva 3. William Holman Hunt, The Scapegoat, 1854. Öljyväri kankaalle, 86 x 135 cm. Lady Lever Art Gallery, Liverpool. https://commons.wikimedia.org/wiki/File:William_Holman_Hunt_-_The_Scapegoat.jpg?uselang=fi (haettu 7.11. 2016).

Jos tarpeellista, voi kuvatekstien perään liittää myös tiedot kuvien lisensoimisesta.

Lähdeviitteet

Lähdeviitteet merkitään artikkelin loppuviitteiksi. Viitteiden muotoilussa noudatetaan Chicago Manual of Stylen ohjeistusta, mutta artikkelin oman kielen mukaisin muodoin (kirjojen tekijätiedoissa pyydetään kuitenkin seuraamaan kunkin kirjan julkaisukielisiä merkintöjä, esim. ”ed.” tai ”trans.”). Artikkelin ollessa suomenkielinen:

– Kirja

Loppuviitteessä ensimmäistä kertaa käytettäessä: Leena Valkeapää, Vapaa kuin lintu: Emil Nervanderin elämä (Helsinki: Taidehistorian Seura, 2015), 46.

Loppuviitteessä seuraavilla kerroilla käytettäessä: Valkeapää, Vapaa kuin lintu, 68.

Kirjallisuusluettelossa: Valkeapää, Leena.Vapaa kuin lintu: Emil Nervanderin elämä. Helsinki: Taidehistorian Seura, 2015.

– Kirjan osa

Loppuviitteessä ensimmäistä kertaa käytettäessä: Markus Hiekkanen, ”Taideteosten ja rakennusten ajoitus”, teoksessa Katseen rajat: taidehistorian metodologiaa, toimittaneet Arja Elovirta ja Ville Lukkarinen (Helsinki: Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, 1998), 231.

Loppuviitteessä seuraavilla kerroilla käytettäessä: Hiekkanen, ”Taideteosten ja rakennusten ajoitus”, 229.

Kirjallisuusluettelossa: Hiekkanen, Markus. ”Taideteosten ja rakennusten ajoitus”. Teoksessa Katseen rajat: taidehistorian metodologiaa, toimittaneet Arja Elovirta ja Ville Lukkarinen, 228–238. Helsinki: Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, 1998.

– Sähköisesti julkaistu kirja

Loppuviitteessä ensimmäistä kertaa käytettäessä: Yrjö Hirn, Origins of Art: a Psychological and Sociological Inquiry (London: MacMillan & Co., 1900), luettu 13.4.2016, https://archive.org/details/originsofartpsyc00hirniala, 63.

Loppuviitteessä seuraavilla kerroilla käytettäessä: Hirn, Origins of Art, 68.

Kirjallisuusluettelossa: Hirn, Yrjö. Origins of Art: a Psychological and Sociological Inquiry. London: MacMillan & Co., 1900. Luettu 13.4.2016, https://archive.org/details/originsofartpsyc00hirniala.

– Artikkeli

Loppuviitteessä ensimmäistä kertaa käytettäessä: Eero Tarasti, “‘Mystiset barrikadit’ eli Pariisin presiöösit salongit 1600-luvulla”, Synteesi 1/2015: 3–10.

Loppuviitteessä seuraavilla kerroilla käytettäessä: Tarasti, “Mystiset barrikadit”, 28.

Kirjallisuusluettelossa: Tarasti, Eero. “‘Mystiset barrikadit’ eli Pariisin presiöösit salongit 1600-luvulla”. Synteesi 1/2015: 3–23

– Sähköisessä muodossa julkaistu artikkeli

Loppuviitteessä ensimmäistä kertaa käytettäessä: Johanna Sumiala ja Lotta Lounasmeri, “Melkein kuolematon johtaja: presidentti Kekkosen hautajaiset rituaalisena mediatapahtumana”, Lähikuva vol. 29, nro. 2 (2016): 8–9, luettu 10.12.2016, http://ojs.tsv.fi/index.php/lahikuva/article/view/58875/20378

Loppuviitteessä seuraavilla kerroilla käytettäessä: Sumiala ja Lounasmeri, “Melkein kuolematon johtaja”, 11.

Kirjallisuusluettelossa: Sumiala, Johanna ja Lotta Lounasmeri. “Melkein kuolematon johtaja: presidentti Kekkosen hautajaiset rituaalisena mediatapahtumana”. Lähikuva vol. 29, nro. 2 (2016): 6–21. Luettu 10.12.2016. http://ojs.tsv.fi/index.php/lahikuva/article/view/58875/20378

– Verkkosivu tai blogi

Loppuviitteessä ensimmäistä kertaa käytettäessä: “Taidehistorian Seura – Föreningen för Konsthistoria ry: Säännöt”, Luettu 12.12.2016, “http://www.taidehistorianseura.fi/index.htm.

Loppuviitteessä seuraavilla kerroilla käytettäessä: “Taidehistorian Seura”

Kirjallisuusluettelossa: Taidehistorian Seura – Föreningen för Konsthistoria ry. ” “Taidehistorian Seura – Föreningen för Konsthistoria ry: Säännöt”. Luettu 12.12.2016. “http://www.taidehistorianseura.fi/index.htm.

– Sähköposti

David Hockney, sähköposti Giotto di Bondonelle, 13.5.1998.

Lisäohjeita muihin tapauksiin löytyy täältä: http://www.chicagomanualofstyle.org/tools_citationguide.html.